Tunnustakaa! Kuka on varastanut kalenteristani yhden kuukauden! Katson häntä pahalla silmällä ja sanon MUR!
Iskee kohta niin sanottu "panik". Äännetään siis ruotsalaisittain. Se on jotenkin hienostuneempi kuin suomeksi. Onhan se ihan eri sanoa "panik" kuin "paniikki". Ensimmäinen kuvailee hienostuneesti ihan pienen pientä ongelman tapaista, josta ei pidä hätääntyä. Jälkimmäinen saa jo soittamaan hätänumeroon, auttavaan puhelimeen, äidille ja Neiti ajalle. Miksiköhän minulle tuli tuosta ihan Solsidan mieleen...
KyJy-listani ei tunnu kasvavan. Ei millään tasolla. Aloittamattomia on vielä vino pino, eikä mitään tule valmiiksi. Ja nyt tässä kohdassa minut tuntevat ihmiset ajattelevat: "tyypillistä" :D Ja tänään heräsin todellisuuteen. 5,5 viikkoa syyskuun loppuun. Niin ja pari hassua päivää päälle, mutta kuka niistä välittää... Mihin on mennyt kaksi kuukautta!!! Ja mitä olen sinä aikana tehnyt, koska näiden KyJy:jen lisäksi myös muutamat opintosuoritukset ovat myöhässä!!! Kotona ei ole siivottu ja takapiha rehottaa. Isin chili voi hyvin. Siinäkö se? Koko kesän saavutus on se, että isin chili voi hyvin.
Voi elämän kevät! Ei kun kesä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti